Tama viikko vierahti Broomfieldissa (Denverin esikaupunki) uuden  isantaperheen hoteissa. Perheessa vanhemmat ovat jo yli 50-v ja pojat 2 ja 4 v., ovat aikamoisia riivioita mutta silti valilla niin suloisia.  Taman  perheen kanssa ei ole kauheasti tehty mitaan kummempaa, kun pojat  rajoittavat aika paljon menemisia. Tanaan ollaan kuitenkin menossa  Kalliovuorten kansallispuistoon. Tarkoitus on vahan "patikoida" eli  amerikkalaisittain ensin ajella pari tuntia autolla ja sitten kavella noin  maili asfaltoita polkua ja akkia ajaa takaisin oman  kartanon turviin. Talot  ovat kylla ihan kasittamattoman hienoja.

Outi swingaa 

Sitten vahan takaumaa eli viime viikolla mentiin porukalla swing-tansseihin ja oli aivan mahtavaa, kun kerrankin tanssitaitoisista miehista ei ollut pulaa. Viikonloppuna kavimme lauantaina vesipuistossa ja  su huvipuistossa, jossa oli tosi mukava laite lintsin spaceshotin kaltainen  Tower of the Doom, joka oli paljon korkeampi mutta toisaalta tuli nopeasti  vain alaspain. Oli oikein mukava paiva ihanan perheen kanssa vaikka jonot  oli aika kamalat. Maanantaina sitten muutettiin uusiin perheisiin ja kylla  tamakin menettelee. Ostoskeskuksissa oleskelu on paikallisten hupia, ja  kylla olen niissa itsekin ihan hyvin viihtynyt kun putiikkivalikoima on  todella laaja. 

Aah, kynttilöiden tuoksua

Kynttilakaupat ovat aivan ihania. Kerrankin vietin pari tuntia vain nauttien ihanien maustekynttiloiden tuoksuista. En ole viela  missaan euroopassa tormannut vastaaviin ihanuuksiin. Eilen siis oltiin taas  ostarissa iltaa viettamassa. Ostarit on oikeastaan pienia kaupunginosia  katuineen, tuhansine putiikkeineen, ravintoloineen ja baareineen. Paikalta  loytyy myos katutaiteilijoita muusikoista taikureihin. Kylla siella helposti  saa illan vierahtamaan.Koulupaivat vievat edelleen suurimman osan ajasta, mutta onneksi ne  koostuvat hyvin paljon ryhmakeskusteluista ja projekteista, joten ei ole  liikaa luennoilla istumisen fiilista. Kerran viikossa meilla on "tyopaiva'. 

  CI metsäpaloalueella

Viime viikolla oltiin istuttamassa ruohoa metsapalojen tuhoamalle alueelle  vuorilla ja talla viikolla olin pienemmassa ryhmassa, joka meni vuorille  auttamaan vanhahkoa majatalonomistajapariskuntaa. Nuo paivat tuovat kivaa  vaihtelua ja paasee vahan ulkoilemaankin. Nyt alkaa jo vahitellen tuntea  paremmin 85 henkista, monikulttuurista joukkuettamme. Amerikkalaiset tytot  erottuu kylla vahan pinnallisempana, kalattavana ja jatkuvasti poikia  piirittavana joukkona. Poikia on siis tietenkin vain noin neljannes  tyttovaltaisessa joukossamme. Mutta onneksi porukkaan mahtuu todella paljon  erittain mielenkiintoisia ihmisia. Meilla on muutamia afrikkalaisia,  latinot, japanilaisia ja sitten eurooppalaiset ja amerikkalaiset.

Lapintyttö latinojen kera

Huomenna lennamme Kanadaan Brittilaiseen Kolumbiaan. Odotan sita innolla,  vaikka kylla taallakin olisi viihtynyt viela kauemmin. Vaikka useat  mollaavaatkin USAa, on taalla paljon kauniita paikkoja ja mukavia ihmisia.  On ollut todella mielenkiintoista keskustella isantaperheiden kanssa esim.  bushista ja yrittaa ymmartaa heidan kantaansa. Kummassakin perheessa on  nimittain kannatettu bushia ja pidetty oikeutettuna USAn maailmanpoliisin  asemaa. Kulutuskulttuuri on myos mielenkiintoinen ilmio, mutta taalla se on  luonnollinen tapa viettaa vapaa-aikaa. 'Kotini on linnani" patee taysin ja  koulun jalkeen illat vietetaan ostarissa shoppaillen ja suositummuisuus  koulussa riippuu vanhempien asemasta ja uusien meikkien ja vaatetrendien  perassa pysymisesta.

 
Garden of Gods - Jihaa!

Myohemmin: On viela pakko kirjottaa taman paivan Kalliovuorten kansallispuiston visiitista. On kylla todella helmi paikka! Pikkupojista  johtuen emme voineet viipya kuin 1,5 h mutta se esimaku minka sain, jatti  kylla sellaisen nalan etta takaisin on paastava joskus! Todella kauniita  pienia jarvia jylhien vuorten ymparoimina. Eika reittikaan ihan asfaltoitua  baanaa ollut, vaan valilla todella hankalaa kivilta kiville loikkimista,  etta kylla haastetta loytyy. Alue on todella laaja, etta helposti sais  menemaan vaikka kuukauden. Lisaa juttua noin yleisesti kun nyt ajatukset  juoksevat vahan paremmin kuin amuvarhaisella.    

Outi breikkaa

Isantaperheen jahdilla kaytiin vahan jarvella surffailemassa. Isa  raataa toissa 6 paivana viikossa 11 h/paiva ja rahaa piisaa...mutta perhe  oli aivan ihana! Antoivat meille "lapsille" laksiaislahjoiksi siniset  matkatyynyt. Asken jatimme hyvastit uuden perheen pikkupojille, jotka  menevat nukkumaan ja kylla taas meinas tulla suru puseroon. Perheet ovat  olleet aivan uskomattoman ihania ja huolehtivaisia. Joskus liikaakin  itsenaiseen elamaan tottuneelle, mutta toisaalta on ollut ihanaa olla  "lapsi" taas. Ekan perheen anssa kavin keilaamassakin ekaa kertaa  elamassani ja oli tosi mukavaa. Yhtena iltana vierailimme  opsikelijajoukkomme kera denverin kodittomien nuorisotalossa SPOTissa.  Siella oli ihan mielettomia rappaajia ja breikkareita! Kaikki oli tosi  ystavallisia, eika olis yhtaan arvannut, millaisista oloista ovat kotoisin.  Etta tammosta taalla! Nyt pakkaamaan... 

Castia

-OT